Hmm.

Tappelen itsepäisen hiuskiehkuran kanssa, kun se penteleen puuaivo ei suostu yltämään korvan taakse. Nyt laitoin sen hyvin hölmösti päälaelle, olkoot siellä sitten, tyhmä. Mutta joo tota. Jos jotakuta kiinnostaa se, miltä näytän, niin tossa hyvin outo kuva musta. 8D Ensinnäkin hymyilen siinä. Toiseksi siinä on hyvä, melkein uunituore väri, vaikkei siihen uuni mitenkään liitykään. Sitten se on vähän tärähtänyt, ja näyttää siltä että mulla olisi mustiakin hiuksia. Totuus on, että se mustuus latvoissa johtuu varjoista ja mustasta kaulahuivista, ihana äitini, jota eräs kaverini muuten meni kutsumaan natsiksi, koska äiti ei ole koskaan päästänyt mua yökylään kellekään, ei anna mun värjätä mustiksi. Ja no, tää kuva on outo ihan vaan siitä syystä että se on olemassa. ._.

Ja muuta ? Paitsi että olen oudon näköinen ja hyvin merkillinen persoona, olen sairas mieleltäni. Saanette lukea vähän kaikenlaista tekstiä täältä, järjetöntä sepustusta niin kuin syvällistä pohdintaakin, jos oikeen hulluksi tulen.

Ja höm, katsokaas nyt. Vaikutanko mä ihmiseltä, joka ottaa huoneeseensa pinkkejä kukkia ? En ainakaan omasta mielestäni, mutta tälläinen mun pöydältä silti löytyy. Tosin ne alkaa pikkuhiljaa olla jotenkin... kuolleita, mun huoneeseen ei tule tarpeeksi valoa, aurinko paistaa tänne vasta iltapäivän lopulla ja silloin toki onkin valoisaa. Ja mun ikkuna on parvekkeelle, ei sieltä mitään valoa tule.

Mutta voinen tässä lopettaa, käydä pikaisesti pesemässä kasvoni ja sitten menen nukkumaan. Suihkua en nyt jaksa, en mä kuole tässä välissä. Huomenna neljän tunnin työpäivä, TET meneillään ja seurakunnan päiväkerhoissa olen, mukavaa työtä. Harvinaisen helppoa, mukavaa ja mielenkiintoista, just täydellistä mulle. 8>