perjantai 17. kesäkuuta 2011

A song that makes you sad.

Day 01 - Your favourite song
Day 02 - A song that makes you happy
Day 03 - A song that makes you sad
Day 04 - A song that reminds you of someone
Day 05 - A song that reminds you of somewhere
Day 06 - A song that reminds you of a certain event
Day 07 - A song that you can dance to
Day 08 - A song that makes you fall asleep
Day 09 - A song from your favorite band
Day 10 - A song that no one would expect you to love
Day 11 - A song that describes you
Day 12 - A song from your favorite album
Day 13 - A song that you listen to when you're angry
Day 14 - A song that you listen to when you're happy
Day 15 - A song that you listen to when you're sad
Day 16 - A song that you want to play at your wedding
Day 17 - A song that you want to play at your funeral
Day 18 - A song that makes you laugh



En ny tiedä. Sinänsä on jännä, et valitsin tämmösen biisin. Kun ajattelee että esimerkiks Can't Let You Go itkettää mua oikeastaan joka kerta kun kuuntelen sen ja mulla on vielä tapanakin pahentaa pahaa oloani sillä, tai että esimerkiks Carolyn ja Don't Go on satuttaneet mua, nii on outoa et mulle tulee tämmönen mieleen. Aluks mulle tuli mieleen Minä Näen Sut (kyllä, mä kuuntelen ja fanitan Antti Tuiskua edelleen), mutta sit aloin miettiä. Viime vuoden pääsiäinen. Sängystä ylös, alakertaan, iskä keittiössä. Sanomassa että Juuso on kuollut. Se, kun mä istuin vajaan kaks tuntia junassa ja kuuntelin Happoradiota. Mä muistan sen niin elävästi, harmaan, kostean ja metsäisen maiseman ja sen tyhjän ja hämmentyneen kohdan sisällä. Sen, kun Venla soitti mulle sit kotimatkalla ja aloin itkeä, ihmiset tuijotti ja mä vaan itkin puhelimeen miten karmeelta se kaikki tuntui.

Joten. Siksi Happoradiota, siksi tää biisi. Tavallaan musta on ihana maata aamulla myöhään sängyssä ja kuunnella tätä, mutta samalla se on ahdistavaa. Kaunis biisi, mutta surullinen. Uskosin kumminkin että suurin osa ihmisistä kannattaa sitä että kuuntelen tätä, kuin että yllyttäsin itteäni oikeen kunnolla. Ei siitä sen enempää.

Nauran täällä. Mä oon saanu estokoodin sosiaali- ja terveysalalle. Eihän se sinänsä mitenkään hauskaa ole, eikä sillä oo väliäkään. Niin se vaan on, että mä sain lähihoitajakokeen soveltuvuusosiosta yhden pisteen ja se meinaa yhden vuoden mittasta estoa alan oppilaitoksiin. Taru varmaan murhaa mut illalla ku kerron sille tästä, ja niin murhaa muutama muukin. Sain noi paperini postissa, ihan jänniä tuloksia. En ny jaksa alkaa niistä sen enempää selitellä, mutta sain täydet nuoriso-ohjaajan soveltuvuuskokeesta, pääsin Seurakuntaopistoon sisään kolmellaviidellä pisteellä ku alin hyväksytty sai 28 pistettä. Ei paha, ei.

Nyt pitää mennä, naapurin ipanat haluu leikkiä mun kaa, muut on mummulla. On nää ihania, halailee mua ja kyselee paljon. Sulosia, awws.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti