keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

You can say a prayer if you need to.

Iltaapi taas. Mie sekoon tässä taas jotain tosi mielenkiintosta, melkeen näenkin jotain. Oon parina viime iltana harjannut hiukset kasvojen eteen pään yli, Roosalla on ollu hauskaa ku joka kerta nähessään mut se kirkasee "IIMOU!". Hyvä että jollain on hauskaa. Mä kokeilen josko nää jotenkin vaikka pysyis suorempina, on ne kyllä ihan kiitettävästi pysyneet. Otsis varsinkin. Koitan keksiä keinon millä selviäisin mahdollisimman pitkään ilman suoristusrautaa, en usko äitin kauheesti innostuvan kun ilmotan sille et on pakko saada oma rauta, noi kaks tekee itsemurhat jos vien niiltä raudan.

Kuis tänään sit on menny? Aamulla juoksentelin taloa ympäri ja etin legginsejä, en löytäny niitä omasta kaapista, Emman kaapista, pyykkikorista, kuivaustelineeltä, pyykkikaapeista enkä silitetyistä kasoista. Kirosin siinä aika mukavasti, mun idea oli pukea päälle mahdollisimman yksinkertaset ja helpot vaatteet lääkäriä ja farkkujen sovitusta varten. Emma se sit katto oman silitettyjen vaatteiden kasansa läpi ja mitäs sieltä löyty .. Äiti tosiaan osaa tän vaatteiden lajittelun, se laittaa välillä mullekin Hilman vaatteita kasaan, ikäeroa vaan ne vaivaset yheksän vuotta ja kokoero sen mukanen.

Käytiin lataamassa siskojen koulumatkat, kun meiltä kouluun on kymmenen kilsaa ja kaupunki korvaa matkan jos se on ensisijaseen kouluun. Lähin yläkouluhan on kolmen kilsan päässä, mut meiän käymältä ala-asteelta siirryttiin tonne keskustaan, niin järjetöntä ku se onkin. Roosa käppäili siitä sit veks ja Emma kaupoille, me mentiin äitin kanssa lääkäriin. Vähän papereita täyttelin ja sit se vaan tarkisti mut, painanki muutaman kilon vähemmän ku luulin ja oon kasvanu pituutta! Mie sain slaagin ku se sano et oon 171,5, mä oon koko ajan aatellu olleeni sen satakuusysi. Nyt nauran Roosalle, se kiros vähän kun kuuli et oon sitä pidempi. Siitäs sai kun elvisteli olevansa pitkä.

Mentiin sit kiertelemään kauppoja, mulle piti löytää mustat pillit. Käytiin viidessä kaupassa, mä oikeesti meinasin repiä hiukset päästä kun otti niin aivoon, mistään ei löytyny hyviä. Sit mentiin Carlingsille ja pienen penkomisen jälkeen löyty heti hyvät, äiti vähän hampaat irvessä makso sen neljäkymppiä, mut hei, jos se haluu mun käyttävän ehjiä housuja niin saa luvan tukea mua siinä. Mun toiset mustat farkuthan siis näyttää tältä...



Takasääristä puuttuu palat, takareidet on viillelty auki ja edestä puuttuu paloja. Ja noilla ei sit missään nimessä istuta haarat auki. 8D Eikä noi tennaritkaan tosiaan olleet ihan parhaimmillaan, kummankin pohjassa on vähintään kahen euron kolikon kokonen reikä, kantapäät on auki, pohjat on sisäpuolelta riekaleina ja sitä rataa. Eilen ostettiin äitin kanssa uudet mustat tennarit, on se jännä kun ei enää tuuli puhalla varpaissa niinku ennen. Mutta toisaalta, kiva vaan ettei enää madot oo kengän sisällä.

Hmm. Nyt pitäs sit palata hommiin. Mä sain jostain päähäni, et mun pitää kirjottaa kaikki MCR'n biisien lyriikat käsin vihkoihin ennen lauantain miittiä. Ei siihen oo oikeestaan mitään kunnon syytä, kertailen biisit samalla yksitellen läpi ja onpahan joku tavote näin kesällä. Kaks ekaa albumia kirjotettu, kaks vielä jäljellä. Kivaahan tää on, ottaa vaan vähän silmiin. Kirjotan huomenna aamupäivällä Paraden ja Danger Days jää sit iltapäivälle. Sen jälkeen tulee ainakin nukuttua hyvin. Siinä välissä mä teen itelleni laukun, sit siivoan kanssa. Lauantainahan on Emman synttäritkin, virallisesti vasta sunnuntaina, mut äiti pitää suvun kesken vähän kahvikestejä. Emma on täällä juossu korvat savuten mun ja Roosan perässä ja kironnu meitä ku me jätetään sen pippalot välistä ja mennään miittaileen, mut se on voivoi. Ja mua ei rehellisesti sanoen huvita olla täällä kun äiti tuo viismiljoonaa kakkua pöytään, vaikka Sara varmaankin tulis oikeen mielellään tänne taas syömään jos vois. 8D

Mutta niin, eiköhän se siitä. Mä voisin itseasiassa leikata noi kankaat jo nyt, sit mennä vähän katteleen vanhoja kangaskasseja, jos joku kelpais vuorikankaaks. Jos vähän sais käyttöikää pidennettyä nii ois ihan jees, tähän mennessä laukut on kestäny semmosen vuoden. Vanha Pigeon tosin heräilee ehkä piakkoin eloon, äiti on aatellu et vietäs se hoitoon suutarille, mä oikeesti rakastan sitä laukkua ja tulee halvemmaks ommella siihen uus kantohihna ku hommata täysin uus laukku. Mut mie selittelen taas joskus lisää, nyt meen peseen hampaat ja koitan olla syömättä hiuksiani samalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti