No, ensinnäkin mun laukkuni. Teknisesti ottaen mun serkkuni vanhat housut ja mun entisen laukkuni olkahihna. Siinä se on täyteen pakattuna, pullistellen ja väliaikahuoltoa vailla, mun olis viisainta vetää taas uudet tikit saumoihin ja muualle. Mutta kyllähän se vielä voi odottaa, mä havahdun laukkuni kärsimyksiin kaiketi taas vasta siinä vaiheessa, kun se kirjaimellisesti räjähtää Hämeenkadulle. Oli se mukavaa kevättalvella alkaa kerätä laukkuaan pääkadun ihmisvilinän seassa, kun bussiinkin oli kiire...
Kuten joku voi huomata, pinssien ja enkelinsiipiheijastimen lisäksi tossa on hakaneuloja. Ne on kivoja, niillä saa pelastettua katkenneen sauman ja korjattua vaikka mitä, plus että ne saa korviinkin killumaan. Oikeen kivoja ovat korvissa, mä tykkään laittaa niitä rei'istä läpi.
Sitten toi etutaskun sisältö. Tampereella kun asun ja koulua käyn, TKL'n bussiaikataulut on ehdoton vaatimus. Mä en selviäisi ilman sitä, vaikka mun käyttämien bussilinjojen aikataulut on aika selvät ja muistissa. Mutta aina sitä tulee niitä hetkiä kun ei tiedäkään millä bussilla pääsee minnekin ja missä pitää olla ja milloin, silloin tää kirjanen on kultainen apu. Lisäksi tarviin kalenterin, se on aika... erikoinen mulle, sain sen naapurinrouvalta ja vanhalta perhetutulta synttärilahjaksi. Tykkään siitä kyllä erittäin paljon, se on piristävä väriläiskä, entinen kalenterini oli musta ja aika tylsä, jos saan sanoa. Ja totta kai täytyy vielä olla avaimetkin, ja avainketjun on oltava omannäköinen 8> Siinä on sininen vilkkuvalokin mukana, se on kätevä pimeällä.
Sitten samaisessa etutaskussa sijaitsee mun lompakkoni. Sain sen tossa vuoden 2009 elokuun tienoilla, siitä asti on sama ollut käytössä. Vähän rispaantunut se jo on, saa nähdä missä vaiheessa se räjähtää, mutta viimeiseen asti sitä näillä näkymin käytän. Taskuun oli pakko laittaa kuva maailman rakkaimmasta bändistä, ja piti oikein päällystääkin se vielä kontaktimuovilla ennen sitä. Ja sitten on vielä noita pinnejä, sekoan ilman niitä, pahana hiuspäivänä pinnit pelastaa mut. Mä tungen niitä päähäni niin paljon ku sielu sietää, mä en kestä jos mulla ei ole vähintään viittä pinniä päässä silloin, kun niitä tarvitsen. Onhan se sitten kiva alkaa räpeltää niitä pois hiuksista...
Lompakkoni uudelleen ja mun koulupäiväni olennaisimpia esineitä, bussikortti. Ilman tota mä ihan tosissani kuolisin, yhden matkan hinta on 2,50 ja ei mulla sellaisia rahoja ole, kyyti kaupunkiin ja takaisin päivässä viis euroa on aivan liikaa. Ei tule yhtään mitään, viikossakin menis jo 25 euroa, järjetön hinta ! Ihan järjetön, toi on siis ehdoton väline tässä kaupungissa elämiselle. Ilmaiset koulumatkat + kaks vaihtoa koulumatkoihin, kumpaankin siis yks, tai kaks toiseen jos tilanne niin vaatii, pitää tosin ehtiä leimata kortti 60 minuutin sisällä ensimmäisestä leimauksesta. Ja kortti on toki tuunattava omannäköisekseen, nyt se on taatusti omaperäinen ja mun omani. Tunnistaa helpommin jos hukkaa.
Penaali ja meikit, mustassa siis kynät ja kuviollisessa meikit sun muut. Meikkipussi on täynnä sälää, siellä on kyniä, neuloja, lankaa, sakset, vaikka mitä, sen avulla pitää selvitä monessa paikassa. Penaalissa sitten on vaan kirjoitusvälineitä, viivottimia, pari tussia, teroitin ja sellaista, ei siellä ole mitään ylimääräistä. Kevytkin se on, viime vuonna mun penaalini oli kuin tiiliskivi kun tungin sinne kaiken. Sekin muuten on tehty serkun vanhoista housuista, samoista kuin laukku, meikkipussin sain siskolta.
Ihana maanantaipäivä. No ei. Seittemän tuntia, enkkua, äikkää, matikkaa kaks tuntia ja ruotsia.Päivä lopetetaan kahden tunnin liikalla. Mä en pidä päivästä ollenkaan, mutta oon kiitollinen että liikunta on iltapäivällä. Mä vihaan liikuntaa aamulla tai keskellä päivää, se on järkyttävää. Iltapäivällä sen kestää hyvin, pääsee liikasta suoraan kotiin eikä tarvitse mennä kouluun takaisin niin järkyttävän näköisenä että huhhuh. Kolmosjaksossa meneekin sitten huonommin, liikunta on muistaakseni maanantaiaamuna, aamulla kuitenkin, ja siinä mulla vasta hermot meneekin. Oon melkeinpä onnellinen että joulukuussa on tanssia, ei meillä ehdi olemaankaan kuin kaksi liikuntatuntia siinä. Toivottavasti kumpikin on tanssia, se ei oo niin paha kuin vaikka joku kuntotesti.
Luonnosvihkoja. Toinen piirustukseen ja toinen kirjoittamiseen. Valkoisen teki mun kuvisopettajani akatemiassa, se päätti et nyt tehdään teille vihot ja niinhän se tekikin. Meidän piti ite koristella kannet, mut kuten näette, mulla jäi vähän vaiheeseen. Ei vaan keksi muuta, mä sitä paitsi tykkään tollasesta pienestä ja spontaanista piperryksestä. Kirjoitusvihko on vähän kärsinyt ja kohta pitää uusi hommata, se alkaa olla jokseenkin täynnä tekstejä.
Sitten me päästiinkin takataskuun, edelliset tavarat oli siis keskimmäisestä ja isosta taskusta, oikeastaan siitä laukusta itsestään. Sieltä löytyy siis harja, kännykkä, Creative, huulirasva ja kangaskassi just niiden räjähtämisien varalta. Sateenvarjo on oikeastaan aika keskimmäisessä ja isoimmassa taskussa, mutta nyt mä vaan laitoin sen tähän kun se sopi siihen.
Ja lopuksi koko laukkuni sisältö siihen yhteen kasaan koottuna. Ei toi mikään iso laukku ole ja mä tarvitsen kipeästi isompaa, tonne ei mahdu piirroskansiota, keskeneräistä neuletta, paria kirjaa, muutamaa vaihtopipoa eikä edes mahdollisia eväitä, aina täytyy ottaa toinen kassi tai laukku mukaan muille tavaroille. Mä en pahemmin pidä tästä, mutta eipä mahda muutakaan, mä en tahdo löytää mistään riittävän isoa laukkua enkä saa itse tehtyä kyllin kestävää isoa laukkua, meidän kone on mun ompelemisia vastaan, neulat vaan katkeilee ja iskä suuttuu mulle. Ja koulussa haluan käyttää aikaa muuhun, mun kallisarvoiset kaks viikkotuntia tekstiiliä täytyy käyttää muuten kuin materiaaleja vertaamalla ja ompelemalla laukkua. On muuten melkonen taitolaji tunkea kaikki toi tavara tonne järjestelmällisesti ja oikein, mä tulen hulluksi jos kaikki ei ole kuten pitää. Mä vihaan sitä kun etsin jotakin ja sitten en löydäkään sitä sieltä mistä etsin. Ja kaiken lisäksi laukku painaa aika ihanasti, se tekee aika lailla ilkeitä hartioille ja niskalle. Jos mulla on viittä lukuainetta päivässä mun on pakko pakata kirjat kahteen laukkuun, koska muuten mä en selviä edes koululle asti. Siinähän sit menet ympäriinsä kahden laukun kanssa...
Nyt menen hakemaan vähän kontaktimuovia, päällystän lukkarin, katson huomiselle vaatteita ja mietin mitä kaikkea sitä tuleekaan hiuksille ja naamavärkille tehtyä. Kauhee stressi tänään heti aamusta, näin unta et kaikki meni pieleen, nukuin pommiin enkä saanut mitään tehtyä ja sitten en ehtinyt minnekään... Heräsin aika järkyttyneenä, kieriskelin hetken ja menin vessaan pesemään naamani, sen jälkeen yritin nukahtaa uudelleen mut eihän siitä mitään tullut. Ihanaa kun en saa nukuttua, joka aamu oon nyt heränny kauheen aikaisin ja sekopäisenä unistani. Pelottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti