Totta helvetissä sekoan. Se on sit meinaan festarireissu kesällä, mä ja Emmahan ei päästetä ETF'ää käsistämme. Roosa ny on pahemmassa jamassa, sillä on ripari tollon, ja äiti ei taatusti anna sen lähteä sieltä minnekään. Että näin, elämä hymyilee toisille, toisille ei.
Ja mun kone tosissaan sekoilee taas kerran, yllättävää? Netin saan auki, mitään muuta en sit saakaan auki. Oho, kuvakansio aukes pienen odottelun jälkeen. Mahtavaa. No, se ei vastaa, en saa sitä ees sulkeutumaan, mahtavaa tosiaan .. Tekniikka on tällä viikolla tosissaan mua vastaan, mun kännykkäki koittaa irtisanoa ittensä työkyvyttömyyteen vedoten. Näyttö pamahtaa valkoseks jos koitan avata viestejä, sammuttamisen jälkeinen käynnistys kestää vartin ja muuta tämmöstä kivaa. Ei oo vielä puolentoista vuodenkaan ikänen vehje, mä oon oikeesti tykänny tosta, se on sopivan simppeli mulle, en mä haluu et se hajoo. Ja kun nyt ei huvita alkaa ruinaamaan uutta kännykkää, muutenki kuluja tulee.
Meikä muuten ilmeisesti alottaa japanin opiskelun. Kesäyliopisto tarjoaa kursseja, äiti tunkee mut sinne ku se ilmotti et en saa olla kotona koko kesää. Kun en töihin mene nii sit opiskelen, näin se menee. Se maksaa kurssista satasen ilomielin kuhan teen jotakin. Ilmeisesti mut laitetaan kymppileirilleki isoseks, ainaki yritetään sitä aikas hanakasti. Oishan se kivaa, mut en oo ihan varma oisko Elmeri yhtä ilonen asiasta, se kun on menossa sinne.
Höm. Koulu. Ruottinkoe oli se 10+, fysiikka 9- ja enkku pettymys, vaan ysi. Muutama virhe tullu, pitää skarpata torstain valtakunnalliseen. Matikankoe oli maanantaina, sen kusin totaalisesti, ja tiistaina on sellanen matikan tasotesti, kestää kolme tuntia. Että kiva, en osaa. Sit tulee ruottin ja äikän valtakunnalliset. Ja mun terveystiedon esitelmä siirty viikolla enkun valtakunnallisen takia, oon aika helpottunu. Saan vähän lisää aikaa.
Mitäs tässä. Ei mulla niinkään muuta. Katotaan saanko tän tekstin pihalle, sit alan tapella tän koneen kanssa, hakkaan sen hengiltä. Mä onnistuin pudottaan tän sängyltä lattialle sunnuntaiaamuna, kyllä se ny vielä toistaiseksi ainakin on hengissä. Vielä, ei oo kyllä tän käsittelyn jälkeen. Mulle on parempi olla ryttyilemättä sillon ku oon nälkänen, väsynyt, kylmissäni, ärtynyt ja haluun äkkiä tehä jotain järkevää, pitää laittaa laukku valmiiks ja kattoa et vaatteet huomiselle on kunnossa ja junaliput mukana. Täältä tullaan taas, Jäke, täältä tullaan.
Ja tulipa sit leikattua hiuksia. Otsis on taas täällä, mä oon suht sujut sen kanssa ja ihan hengissäkin vielä, en vihaa sitä ku aamusin ku se näyttää niin hirveeltä. Ja tänään se näytti vielä oudommalta, en sit tiä mistä se johtu. Oliko tyllihameella jotain osuutta asiaan vai oliko se vaan se miten kampasin hiukset... En tiedä, enkä ehkä haluakaan tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti