Mulla on huomenna espanjankoe. Tengo un examen de español. Oon tässä nyt vähän aikaa lueskellu ja yrittäny saada kaiken päähäni, mutta joo. Kompastuskivi on niinkin yksinkertainen asia kuin datiivipronominin käyttö gustar-verbin kanssa. Eli siis Te gusto? - Sí, me gustas mucho. No, tommosta ei kuitenkaan kokeeseen tule, että sinänsähän tässä on asiat ihan mallillaan.
Mun sormet syyhyää. Kyniä on ihan reiden vieressä kasa, luonnoslehtiö on toisella puolen ja mallikuvat koneella... Mutta kun ei, nyt ei piirretä. Vaikka kuinka tekee mieli. Alan oikeesti kiljua jos en kohta saa itteäni piirtämään, mut ei. Nyt ei vaan käy. Mä meen kohta suihkuun ja sit hiukset pilaa kaiken ku kastelee paperin ja suttaa, vaikka mä kuinka sitoisin niitä niskaan aina joku suortuva karkaa sieltä.
Haluan tulostaa ton kuvan. Pitää kattoo josko jossain vaiheessa pääsisin livahtaan tulostimen luo silleen et iskä ei huomaa, se meinaan tosissaan nirhaa mut jos tommosta meinaan saada tulostettua. Värikuva ja kuvat ylipäätään on sen mustalla listalla, ellei ne oo osa jotain esitelmää. Ääh...
Viikonloppuna sit kumminki täytyy piirtää. Ja aika halvatun hieno kuva kaiken päälle. Aikarajat menee umpeen niin nopeesti, vaikka mä alottasin jonkin jutun suunnittelun kuus kuukautta etukäteen en silti saa sitä ajoissa valmiiks ja tässä nyt on taas semmonen tilanne. Pidän kumminki turpani kiinni tässä vaiheessa, ei sitä saa ihan mitä tahansa salaisuuksia ruveta selittelemään tässä kun ei sitä tiedä mitä kaikkea Pulu eksyy lukemaan.
Hmm. Mä taidan kömpiä ylös tästä lattialta ennen ku sohva syö mut. Sit leikkelen ton paidan, tarviin huomiseks jonku järkevän vaatteet ja aattelin et jos nyt sit ton kimppuun kävis. Laukun kattelen niin valmiiks ku mahollista, haluisin olkalaukun mutku ei mulla oo sellasta joka kestäis kuus kirjaa, pari luonnoslehtiötä, penaalin, meikkipussin, harjan, lakkapullon, sateenvarjon ja kaiken muun sälän mitä mä aina pakkaan mukaan. Tänään oli ihana kulkee ku laukku oli niin kevyt, että ku ois muutenki semmonen.
Jospa se äiti nyt tulis kotiin taas. Pitää sanoa sille et mä meen opistolle sit ensviikolla yöks, mä päätin et en haluu aiheuttaa kellekään ylimäärästä vaivaa. Meen sinne yöks, saanpahan sit testata sitäki et voiks siä nukkua. Ja tiistaiaamuna oon oikeessa paikassa oikeeseen aikaan, ongelmat tulee oikeastaan vasta siinä vaiheessa ku yritän päästä sieltä pois. Kyllähän mä edelleen sen reitin osaa, mut mistäs sitä tietää, Järvenpää on ajoittain hyvin outo paikka.
Muchas gracias y buenas noches.
Ja pyydän jotakuta takavarikoimaan multa espanjankirjat ennen ku alan selittää asioita liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti